3.4.2012: ACTA.

http://moreeni.uta.fi/sites/default/files/podcast/Aanenmurros_030412.mp3

Mitä sopimus tarkoittaa, ja mitä se pitää sisällään? Vaikea sanoa, kommentoivat Äänenmurroksessa vierailleet Tiina Malinen Piraattipuolueesta sekä Jarmo Puskala, Iron Sky -elokuvan käsikirjoittaja. ACTA-sopimus puhuttaa kuitenkin kaikkia internetin sananvapaudesta ja tekijänoikeuksista kiinnostuneita.

ACTA, eli Anti-Counterfeiting Trade Agreement, on ehdotettu kansainvälinen kauppasopimus, jonka tarkoituksena on ehkäistä väärennettyjen tuotteiden sekä tekijänoikeuksia loukkaavan materiaalin levitystä sopimusmaissa. Keskustelijoiden mukaan ACTAan on kuitenkin helppo sisällyttää sopimusmaissa sellaisia asioita, joiden nähdään kuuluvan yksilön sananvapauteen tai yksilön oikeuksiin. Pahimmillaan ACTAn kaltaiset instituutiot voivat tarkoittaa askelta kohti valvontayhteiskuntaa.


Ohjelmassa keskusteltiin myös blogeista ja esimerkiksi uutissivustojen kommenttien moderoinnista.


Lisätietoa:


Euroopan komission ACTA-sivut: http://ec.europa.eu/trade/tackling-unfair-trade/acta/
Stop Acta -sivu: http://www.stopacta.info/


Lisäksi Piraattipuolue kommentoi aktiviisesti ACTA-sopimukseen liittyviä asioita.

Puoli vuotta kunnallisvaaleihin! Mitkä asiat puhuttavat lokakuussa pidettävissä kunnallisvaaleissa?

Äänenmurroksen vieraina olivat vasemmistoliiton kunnallisvaaliehdokas ja Vihreän vasemmiston opiskelijapoliitikko Tiina Heikkilä sekä keskusta-aktiivi Juha Iso-Aho. Ohjelman voit kuunnella täältä: moreeni.uta.fi/sites/default/files/podcast/Aanenmurros_200312_kunnallisvaalit.mp3

Mitä mieltä keskustelijat ovat kuntaliitosesityksestä?

Kuntaliitoksia perustellaan siitä saatavilla säästöillä, mutta mistä säästöä tulee?

Ja millaisilla asioilla voidaan lisätä lähidemokratiaa kunnissa?

No niin!

Blogimerkinnät ovat alkaneet laahata pahasti ohjelman perässä. Pahoittelut tästä! Tässä välissä jo kaksi uutta ohjelmaa on ehtinyt tulla ulos, ja huomenna siirrytään Äänenmurroksessa taas seuraavaan aiheeseen.

21. helmikuuta Murroksessa puhuttiin siviilikriisinhallinnasta. Vieraana oli Riikka Juuma, joka joka palasi viime vuoden lopulla Kosovosta siviilikriisinhallintatehtävistä. Juuma toimi Kosovossa osana EULEX-missiota (European Union Rule of Law Mission).

Ohjelman podcast on kuunneltavissa täältä: moreeni.uta.fi/sites/default/files/podcast/Aanenmurros_Kosovo_210212.mp3

Riikka Juuma kertoi, että EULEX tuki oikeusvaltion eri sektoreita, kuten poliisilaitosta ja tuomioistuimia.Siviilikriisinhallintaan osallistuu  näiden alojen asiantuntijoita, jotka esimerkiksi kouluttavat henkilökuntaa.

Kosovo on todella haasteellinen paikka, Juuma kertoi. Kosovo ei ole koskaan ollut itsenäinen valtio, ja Jugoslavian sodasta on kulunut vasta vähän aikaa. EULEX aloitti Kosovossa vuonna 2008, jolloin yksi YK:n missio oli jo valvonut siirtymäaikaa siviilikriisinhallinnan keinoilla. Tarkoitus on missioissa ollut siirtää vastuuta ulkopuolisilta tahoilta takaisin kosovolaisille.

Kosovon kautta kulkee monenlaista rikollisuutta. Juuma arveli, että kansainvälinen rikollisuus on Kosovossa vahvasti läsnä. Lisäksi raja-alueilla edelleen vahva mahdollisuus lainsuojattomuuteen. Tällaisten asioiden sekä korruption takia tavallisten ihmisten usko järjestelmään heikkenee.

Lisätietoja ohjelmassa ja esimerkiksi täältä:

EULEX: http://www.eulex-kosovo.eu/en/front/
Sisäasianministeriön sivut siviilikriisinhallinnasta: http://www.intermin.fi/intermin/home.nsf/pages/B76D282D7A5E0EBCC225735C00468163?opendocument

***

Viime Äänenmurros lähetettiin 6.3., ja ohjelmassa siirryttiin konflikteista dokumenttielokuvan pariin. Keskustelemassa oli kaksi Kerro se lyhyesti -dokumenttielokuvan ohjaajista, Noora Laaksonen ja Mari Lukkari.

Kerro se lyhyesti käsittelee suomalaisten lyhytelokuvien ja dokumenttien historiaa. Historiaa tarkastellaan löyhästi Tampereen elokuvajuhlien kautta, eli dokumenttielokuvassa nähdään paljon näytteitä sellaisista elokuvista, jotka on näytetty myös osana elokuvajuhlien ohjelmistoa.

Dokumentti käynnistettiin yliopistokurssin puitteissa, mutta tekijöille se laajeni pian koulutyöstä täysipäiväisesti työllistäväksi projektiksi. Lukkari sanoi, että dokumentti on eräänlainen rakkaudentunnustus lyhytelokuvalle.

Kerro se lyhyesti ohjattiin neljässä kuukaudessa, joka on pitkälle, 50-minuuttiselle dokumentille todella lyhyt valmistumisaika. Tekijät kertoivat, että elokuvaan tuli episodirakenne osittain ajallisista syistä, mutta lisäksi jokaisen episodin ohjaaja valitsi jonkin itseään kiinnostavan teeman, johon sitten toteutti oman jaksonsa. Dokumentti esittelee esimerkiksi anarkistista animaatiota ja avatgarde-elokuvaa.

Toivottavasti keskustelu tarjoaa uutta ja mielenkiintoista tietoa lyhytelokuvista ja dokumenttielokuvan tekemisestä, juontajan flunssaisesta äänestä huolimatta :) Podcast on kuunneltavissa täällä: moreeni.uta.fi/sites/default/files/podcast/Aanenmurros_060312.mp3

Lisätietoa
Kerro se lyhyesti -dokumenttielokuvasta osana Yle Teeman teemalauantaita: http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkisto/33-teemalauantai-lyhyesti
Tampereen elokuvajuhlista: http://www.tamperefilmfestival.fi/site/

Terve!

Viime Äänenmurros keskittyi tarkastelemaan Israel-Palestiina-konfliktia ja Suomen kytköksiä siihen. Studiossa vierailivat Israeli Committee Against House Demolitions eli ICAHD Finlandin Bruno Jäntti ja Johannes Hautaviita. ICAHD Finland on muun muassa kampanjoinut Suomen ja Israelin välisen asekaupan lopettamiseksi sekä järjestää kesäisin vierailuja miehitetylle Länsirannalle.

Ohjelma on kuunneltavissa tämän linkin takaa: moreeni.uta.fi/sites/default/files/podcast/Aanenmurros_Israel-Palestiina_070212.mp3

ICAHD on israelilainen järjestö, joka tekee tiviistä yhteistyötä palestiinalaisten järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. ICAHD tiedottaa palestiinalaisten kotien tuhoamispolitiikasta, mutta harjoittaa lisäksi väkivallatonta vastarintaa palestiinalaisalueita miehittävää Israelia vastaan esimerkiksi jälleenrakentamalla palestiinalaiskoteja.

Bruno Jäntti kertoi, että ICAHDin Suomen-osasto on tuonut Suomeen puhujia alueelta, kampanjoinut aktiivisesti suomalaiseen mediaan päin sekä tutkinut Suomen kytköksiä konfliktiin. Johannes Hautaviita huomautti, että Israel-Palestiina-konfliktista on tärkeää puhua Suomessa juuri Suomen kytkösten takia. Hänen mukaansa Suomella on tätä kautta tietty poliittinen vastuu alueen tilanteesta. Maailmanpoliittisesti Lähi-idän konflikti on yksi merkittävimpiä kipupisteitä.

Suomen asekauppa Israeliin liikkuu ICAHD Finlandin aktiivien mukaan merkittävissä summissa. Israelin ihmisoikeusloukkausten valossa kauppa on hyvin kyseenalainen. Jäntin mukaan israelilaiset aseyhtiöt käyttävät miehitettyjä palestiinalaisalueita myös aseidensa "koekenttänä", jossa testattuja aseita voidaan avoimesti markkinoida sanoilla "battle-tested".

Ohjelmassa puhuttiin lisäksi myös aloitteesta kansainväliselle asekauppasopimukselle. Kuuntele, miten Suomen Israelin-kaupat näyttäytyvät sopimuksen luonnostekstin valossa!

Seksivau!

Vuoden 2011 viimeinen ohjelmakerta käsitteli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ajankohtaisia kysymyksiä. Ohjelmassa keskustelemassa oli Pirkanmaan Setan puheenjohtaja Mikko Väisänen.

Kuuntele ohjelma: http://moreeni.uta.fi/sites/default/files/podcast/Aanenmurros_131211.mp3

Mikon mukaan Seta (Seksuaalinen tasavertaisuus ry) yrittää tehdä itsensä pitkässä juoksussa tarpeettomaksi - vielä kuitenkin seksuaalivähemmistöjen oikeuksissa on Suomessa parannettavaa.

Helsinki Pride -kulkue 2011. Kuva: mtv3.fi

Tasa-arvoinen avioliittolaki on Mikko Väisäsen mukaan tärkein seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen puuttuva oikeus. Keskusteluun laista liittyy hämmästyttäviä ennakkoluuloja ja arvoja, jotka Väisänen rajaa omassa ihmisoikeusnäkökulmassaan pois.

Väisäsen mukaan tasa-arvoinen avioliittolaki on viimeinen perusihmisoikeus, joka seksuaali- ja sukupuolivähemmistöiltä puuttuu. Sukupuolivähemmistöille tämä tarkoittaisi sitä, että henkilö, joka on avioliitossa ja vaihtaa sukupuoltaan, joutuu purkamaan liiton. Uusi laki mahdollistaisi avioliiton jatkamisen.

Tämän vuoden alussa Suomi on tulossa myös Yhdistyneiden Kansakuntien United Periodic Review -arviointiin. Siinä arvioidaan ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa. Mikko Väisänen kertoo, että myös Seta on kerännyt kannanottoja ja kokemuksia jaettavaksi. Edelleen meillä esiintyy esimerkiksi työpaikkakiusaamista, hankaluuksia viranomaisten kanssa sekä lisääntynyttä loukkaavaa puhetta, jotka perustuvat ihmisen seksuaaliseen suuntautumiseen.

Lisää aiheesta ohjelmassa. Myös Setan nettisivuilla http://www.seta.fi/ löytyy ajankohtaista tietoa esimerkiksi tasa-arvoisesta avioliittolaista ja Setan muusta toiminnasta.

Hyvä uutta vuotta Äänenmurroksesta!

Ohjelma on ollut joulutauolla yhdessä muiden Radio Moreenin ohjelmien kanssa, mutta nyt onkin aika palata ääniaalloille!

Ensimmäinen vuoden 2012 ohjelma kuultiin viime tiistaina 10.1. Sen voi nyt kuunnella täältä: http://moreeni.uta.fi/sites/default/files/podcast/Aanenmurros_100112.mp3

Radio Moreenin puhumossa: Mirva Talusen (vas.), Annastiina Airaksinen (kesk.) ja Anna Saraste.

Ohjelmassa käsiteltiin ympäristöasioita ja niihin vaikuttamista. Keskustelemassa olivat Annastiina Airaksinen, joka toimii aktiivina Greenpeacen Tampereen paikallisryhmässä, sekä Mirva Talusen, joka kuuluu Tamyn ympäristövaliokuntaan ja on osallistunut mm. Porkkanamafian toimintaan.

Airaksinen kertoi, että Greenpeacen aktiivinen - ja ehkä joidenkin silmissä myös radikaali - rooli ja maine ympäristökannanotoissa on tietoinen valinta, jolla halutaan erottua ja jolla saadaan nostettua asioita julkisuuteen. Talusen puolestaan kuvaili Porkkanamafian toimintaa kampanjoiksi, joilla kerätään pk-yrityksille rahoitusta energiaa säästävien laitteiden hankintaan.

Ympäristönsuojelua tarvitaan puhujien mielestä siksi, että sen aiheuttamat ilmiöt, kuten lajien katoaminen, ovat kärjistyneet. Airaksinen toivoi, että ilmastonmuutoksen vastainen työ ei olisi vain muoti-ilmiö, jolle löytyy poliittista tahtoa vain hetkeksi. Talusenin mielestä ympäristönsuojelun valtavirtaistuminen on tärkeää, jotta ihmiset olisivat entistä valveutuneempia. Nuoret ja kouluikäiset ovat tässä avainasemassa.

Isojen valtioiden on Annastiina Airaksisen mukaan vaikea tehdä suuria yhteisiä päätöksiä ympäristön hyväksi, ja vastuu ympäristön kunnioittamisesta päätöksenteossa jääkin pienemmille toimijoille. Mirva Talusen huomautti, että sen sijaan, että tavoitellaan kattavia ilmastosopimuksia, täytyisi politiikassa ja kaikessa suunnittelussa luoda sellaisia polkuja, joita pitkin ihmisten ja yritysten on helpompi valita ympäristöystävällisiä tekoja.

Kuuntele, miten keskustelu jatkuu!

Antoisia kuunteluhetkiä myös vuodelle 2012 :)


- Anna


Linkkejä:

Greenpeacen kotisivut: http://www.greenpeace.org/finland/fi/
Tamyn (Tampereen ylioppilaskunnan) ympäristövaliokunta: http://www.tamy.fi/ymparistovaliokunta
Porkkanamafia: http://www.porkkanamafia.fi/

Hei taas!

Viimeisin Äänenmurros, jossa vierailivat Pirkanmaan Kokoomusnuorten puheenjohtaja Riina-Eveliina Eskelinen ja Vasemmistonuori ja bloggaaja Antti Ronkainen on tuttuun tapaan kuunneltavissa Radio Moreenin podcasteista: http://moreeni.uta.fi/Podcast/Aanenmurros

Ohjelma alkaa pohdinnalla siitä, mitä on euron kriisin taustalla. Eskelisen mukaan ongelmat ovat lähteneet Maastrichtin sopimuksesta, jossa sovittuja ehtoja ei ole noudatettu. Julkinen velka kasvaa monessa EU-maassa, ja monia talouksia on johdettu holtittomasti. Viime kädessä jäsenmaat ovat Eskelisen mielestä itse vastuussa siitä, etteivät ne ole noudattaneet Maastrichtin sopimuksen ehtoja, mutta EU ei ole suoraan vaatinutkaan rajoissa pitäytymistä.
Ronkaisen mielestä kriisivyyhtiä täytyy lähestyä talous- ja rahaliiton rakenteesta. Hänkin viittaa Maastrichtin sopimukseen ja sanoo, ettei siinä otettu huomioon finanssikriisin mahdollisuutta. Talousliitossa ei nykyisellään ole elimiä, joilla voitaisiin vastata kriisiin.

Antti Ronkainen uskoo, ettei Kreikka pääse talousahdingostaan nyt käytössä olevilla säästötoimilla. Kreikka pelastuisi vaan lisäämällä investointeja ja siirtymällä rankempaan elvytyspolitiikkaan, hän sanoo. Riina-Eveliina Eskelisen mielestä Kreikka on mahdollista vielä pelastaa, mutta se vaatisi EU:lta runsaasti tukitoimia. Tähän asti annetut tukipaketit toimivat ainoastaan "tekohengityksenä", jonka lisäksi Kreikassa tarvitaan lisää leikkauksia ja vyönkiristystä.

Keskustelijat uskovat, että eurojohtajat pyrkivät pitämään valuuttaunionin kasassa niin pitkään kuin mahdollista. He näkevät silti, että EU:ssa tarvitaan tiukempaa talouskuria. Ronkainen muistuttaa myös, että esimerkiksi Euroopan keskuspankin roolia pitäisi muuttaa niin, että se voisi paremmin vastata finanssikriisiin.

Eskelisen mukaan on ollut petollista luoda talousjärejstelmä, jossa tukipakettien saaminen muilta mailta ja unionilta on mahdollista, sillä se ei kannusta maita pärjäämään omillaan ja selvittämään kriisitilanteita itse.

Ohjelmassa lisäksi keskustelijoiden kommentit eurokriisin ratkaisumahdollisuuksista sekä siitä, voiko Suomi ajautua talouskriisiin.